Mitä tapahtuu, jos eläkeputki tukitaan?

Pääkirjoitus 1/2010

Vuosi sitten Rukan lumilta käynnistynyt eläkekiista sai tammikuun lopussa välitilinpäätöksen, kun työurien pidentämiskeinoja pohtineet kaksi työryhmää jättivät raporttinsa. Jukka Ahtelan ryhmä oli yksimielinen, Jukka Rantalan ryhmä jäi erimieliseksi. Kiista koski ns. eläkeputkea, jonka poistamista Elinkeinoelämän Keskusliitto EK loppuun saakka vaati ja yhtenäinen ay-liike vastaavasti vastusti.

Nykyinen eläkeputki tarkoittaa pelkistäen sitä, että yli 57-vuotias työttömäksi joutunut
saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta siihen saakka, kun työeläke alkaa (ns. lisäpäivät) - jos ei tänä aikana onnistu työllistymään uudelleen.

Putken alaikäraja oli 1990-luvulla vielä 53 vuotta, mutta sitä on asteittain nostettu. Eläketurvakeskuksen (ja myös VATT:n ja ETLA:n) selvitykset ovat osoittaneet, että sitä mukaa kun eläkeputken alkua on siirretty ylöspäin, irtisanomiset ovat ikärajan alapuolella vähentyneet. Työnantajat ovat siis keskittäneet irtisanomiset kulloinkin putkeen oikeutettuihin, koska se on ollut molempien osapuolien kannalta kivuttominta ja moraalisesti hyväksyttävintä. Toisin päin sanottuna: heti putken alarajan alapuolella olevien ikäryhmien työllisyysaste on noussut.