Analyysit 1/2010

• Matti Laine:
  Amok-miesten statussurmat

Suomea kohdanneet kouluampumiset ja muut joukkosurmat ovat herättäneet monenlaista keskustelua. Siinä on kuitenkin harvemmin viitattu olemassa olevaan väkivaltatutkimukseen. Amok-juoksun tyyppisiä mielentiloja on raportoitu kaikkialta eri kehitystasolla olevista yhteiskunnista. Katherine S. Newman on työryhmineen esittänyt pääasiassa amerikkalaiseen aineistoon nojaten viisi välttämätöntä, mutta ei-riittävää ehtoa, jotta joukkomittainen koulusurma voi tapahtua. Ampuja näkee itsensä äärimmäisen syrjäytetyksi ja hän kärsii vakavistakin psyykkisistä ongelmista, jotka lisäävät hylätyksi tulemisen tunnetta. Surmat edellyttävät myös kulttuurisen käsikirjoituksen, jonka kautta ampuminen koetaan ratkaisuksi ja keinoksi palauttaa status ja miehisyys. Tekijät jäävät usein "tutkan kantosäteen" alapuolelle, heitä ei tunnisteta, vaikka monenlaisia etukäteismerkkejä on olemassa. Viimeinen ehto on ampuma-aseiden olemassaolo ja helppo saatavuus.

• Victor Savtschenko & Asko Suikkanen & Ritva Linnakangas:
  Vammaiset ja pitkäaikaissairaat Suomen maakunnissa: prevalenssi, työllisyys, tulot ja koulutus

Maan eri alueet eroavat toisistaan vammaisuuden ja pitkäaikaissairauksien esiintyvyyden osalta ja siinä, miten vammaisten osallisuus työn välityksellä rakentuvaan hyvinvointiin toteutuu. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme näitä eroja maakuntajaon pohjalta. Tulokset esitetään pääosin jakaen maakunnat kolmeen ryhmään käyttäen yhdistelmämuuttujaa, joka on muodostettu kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista, työvoimaosuudesta, työllisyysasteesta ja työttömyysasteesta. Vammaisuuden ja pitkäaikaissairauden esiintyvyys operationalisoidaan henkilön oikeutena invalidivähennykseen verotuksessa.